Minna Marsh on mentaalivalmentaja sekä tietokirjailija. Hänen teoksensa ovat ”Miksi maali ei synny?” 2014, ”Mentaaliherätys!” 2015 ja ”Intohimo” 2017 (Gummerus).

Mikä oli sinun matkasi mentaalivalmentajaksi?
– Jos elämäni aikana ei olisi ollut paljon vastoinkäymisiä, minulla ei olisi ollut palavaa tarvetta löytää keinoja, joilla ihminen voi rakentaa mielekästä ja merkityksellistä elämää vaikeuksista huolimatta. Tänä päivänä ajattelen, että kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Nykyään tapani suhtautua hankaliin asioihin on niiden kautta kasvaminen. Pyrin hankalissa tilanteissa katsomaan aina peiliin ja miettimään, miten voisin harjoittaa omia henkisiä lihaksiani. Minun on helpompi ymmärtää asiakkaideni haasteita, kun olen itse kokenut paljon ja päässyt vaikeuksista eteenpäin. Olen parikymppisestä asti lukenut paljon henkisen kasvun kirjallisuutta, ja aikoinani mietin, voisiko mielen treenaamisesta rakentaa työsarkaa Suomessa. Vuonna 2007 lähdin testaamaan taitojani mentaalivalmentajana.

Mitä on mentaalivalmennus?
– Se on mielen treenaamista. Autan asiakkaitani esimerkiksi keskittymään hetkeen, tunnistamaan tärkeimpiä arvojaan, tekemään parhaansa, arvostamaan itseään ja pääsemään yli epäonnistumisista. Yllättävän moni suomalainen aikuinen haluaa myös vapautua seksuaalisuuteensa liittyvistä turhista painolasteista. Sellainen painolasti voi olla vaikkapa häpeä tai huono suhde omaan vartaloon.

Miten kuvailisit tyypillistä asiakastasi?
– Hän voi olla 14-vuotias urheilija tai 50-vuotias toimitusjohtaja.

Miten yleensä päädytään sinun asiakkaaksesi?
– Suurin osa asiakkaistani tulee ’puskaradion’ kautta ja tyypillistä heissä on se, että he ovat jollain tavalla tuskastuneita ja solmutilanteessa.

Millä tavalla pyrit mentaalivalmennuksessa vaikuttamaan asiakkaaseen?
– Kuuntelen ensin, mitä ihminen puhuu, miten hän puhuu ja millainen hänen kehonkielensä on. Näin saan kiinni siitä, miten hänen mielensä toimii. Omalla tavallani siis luen häntä. Pystyn näin esimerkiksi havaitsemaan, jos asiakas yrittää huijata itseään ja siksi myös minua. Aito välittäminen asiakkaasta on minulle tärkeää. Vuorovaikutustilanteessa ei ole kyse minusta tai kehujeni ansaitsemisesta, vaan siitä, miten voin auttaa asiakastani.

– Ennen kaikkea haen sitä, mikä tekisi asiakkaani onnelliseksi. Haluan asiakkaani oppivan, mikä on juuri hänelle tärkeää ja mihin hänen tulisi panostaa. Tuo asia voi olla yksinkertainen ja konkreettinen tai sitten kyseessä voi olla koko loppuelämän linjaaminen.

Elämäntapana intohimoon vaaditaan heittäytymistä ja riskien ottamista.

Pitääkö oman elämän olla täysin hallinnassa, jotta voi antaa mentaalivalmennusta?
– Minun elämäni ei ole koskaan hallinnassa, koska minä en voi hallita elämää. En halua helppoa elämää, vaan koen tärkeäksi Galileo Galilein tapaisen omistautumisen asialleni, jotta pääsisin mahdollisimman pitkälle omassa potentiaalissani ja missiossani. Pyrin arjen tasolla myös tekemään pieniä asioita, jotka onnellistuttavat minua. Mietin, mihin voin tänä päivänä vaikuttaa ja millaisista asioista minun kannattaa toisaalta päästää irti myös mielen tasolla.

Voiko mentaalivalmennusta tehdä itselleen?
– Ajattelen asiaa pikemminkin niin, että vastuutan itseäni kasvuun joka päivä. Se on tapani elää. Se on paljolti omien turhien pelkojen ja raja-aitojeni työstämistä ja kaatamista. Olen työni seurauksena oppinut tekemään itseni näköisiä valintoja vapautuneemmin.

– Kohtelen itseäni mahdollisimman kauniisti ja kannustavasti. Tässä minullakin on vielä työsarkaa. Me ihmiset ylipäänsä harrastamme aika paljon itseruoskintaa. Liian moni kohtelee itseään rumasti ja vähättelee ja syyttelee itseään. Mielestäni on tärkeää opetella kohtelemaan itseään kuin olisi itsensä paras ystävä, kannustaen ja tukien.

Mitkä ovat asiakkaidesi suurimmat ulkoiset ja sisäiset esteet?
– Monesti esteiden perimmäiset syyt ovat sisäisiä. Pelolla on monet kasvot. Koska ihmiset pelkäävät, heistä tulee turvallisuushakuisia ja he alkavat rakentaa turvallisuutta ulkoisen varaan. Tällöin heidän turvansa on vaikkapa omaisuudessa, puolisossa ja hyväksynnän hakemisessa. Jos ihminen elää turvallisuushakuisesti, hän ei uskalla elää ja ottaa riskejä. Jos turva on ulkoisessa, ihminen pyrkii tekemään kaikkensa, jotta tilanne ei muuttuisi. Hän saattaa rakentaa hyvän elämän mallia, joka ei kuitenkaan tee häntä onnelliseksi. Usein haastan asiakkaitani tutkimaan heidän todellisia motiivejaan jonkin tietyn asian tekemisessä tai tietyn tavoitteen kohdalla.

– Aivotoiminta on pitkälti automaattista. Jos emme ole hereillä, aivot voivat pyörittää luuppina huonoja ajatuksia, jotka pitävät meidät samoissa kuopissa. Aivotutkimuksissa on todettu, että on tärkeää poikkaista ikävät ajatusluupit, kun haluamme muuttaa elämäämme tai ajattelutapaamme. Niin kauan kuin samat huonot luupit, pahoinvointia aiheuttavat ajatusmallit, pyörivät, maailma näyttäytyy niiden kaltaisena. Kun ikävät ajatusluupit saadaan poikkaistua tai muutettua positiivisempaan suuntaan, myös maailma rupeaa näyttäytymään enemmän mahdollisuuksien paikkana.

Mikä on pienin asiakkaassa tapahtuva muutos, joka yleensä johtaa suurimpaan, joko sisäisen tai ulkoiseen, muutokseen?
– Se, että asiakkaani kokee olevansa turvassa ja ettei hänellä ole mitään hätää. Oikeasti se on myös iso muutos. Toinen pieni mutta suuri muutos on se, kun asiakkaani ymmärtää, ettei hän ole mitenkään poikkeava minun asiakaskunnassani. Olen kuullut monenlaisia ihmisten elämästä, ja en helposti hätkähdä.

– En jätä asiakastani yksin prosessissaan. Työn asiakas joutuu tekemään itse, mutta minä olen tukemassa häntä. Asiakkaalle on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa asiassaan. Vastuu päivittäisestä harjoittelusta on kuitenkin aina asiakkaalla, ja en halua kenenkään nojautuvan minuun koko ajan. Kaikilla meillä on vastuu omasta työmaastamme.

Millaisia läpimurtoja asiakkailla on?
– Ihmiset voimaantuvat, kun he sisäistävät, että muutos on heistä itsestään kiinni. Valtaosa asiakkaistani ottaa koppia niistä keinoista, joita he voivat itse käyttää ohjatakseen mieltään ja itseään vaativissa tilanteissa. On tärkeää oivaltaa, että muutos ja uusien tapojen juurruttaminen vaatii paljon uusien valintojen ja mallien toistoja. Pessimisti ei muutu optimistiksi hetkessä, mutta muutos on mahdollinen pikkuhiljaa. Usein tuloksia tulee myös nopeasti, mutta pitkäaikainen ja kestävä muutos vaatii pitkäkestoista työtä.

Tapahtuuko kasvu mukavuusalueella vai epämukavuusalueella?
– Kasvua tapahtuu mukavuusalueella silloin, kun ihmisen pitää toipua jostain rankasta tilanteesta. Monesti ihmisen on hyvä elää hiljaiseloa ja olla ottamatta riskejä silloin, kun hän akuutissa vaiheessa nuolee haavojaan tai toipuu traumoista. Jos ihminen haluaa haastaa itseään johonkin uuteen tai seuraavalle tasolle, kasvu tapahtuu lähtemällä epämukavuusalueelle. Epämukavuusaluetta ei suotta sanota epämukavuusalueeksi, koska muutoksen aikaan saaminen saattaa olla hämmentävää ja rankkaa. Epämukavuusalueella ei ole varmuutta siitä, miten tulee käymään.

Miten itse määrität seuraavat käsitteet: ego, mieli ja tietoisuus?
– Ego on minulle meidän ihmisten pieni ja pelokas mieli, joka on kiinnittynyt kaikkeen ulkoiseen ja huolestunut siitä, miten meidät nähdään. Mieli on aivojen kaltainen mutta kuin näkymätön laite, jonka syvimmällä tasolla tietoisuus voi operoida. Mieli toimii myös aivojen rajojen ulkopuolella, ja se on samalla rajaton ja kuolematon. Tietoisuus taas ilmenee mielen avulla.

Mikä intohimossa on tavoiteltavaa?
– Intohimo saa meidät tuntemaan, että elämme. Intohimo on palavaa halua, elämisen riemua, dynaamista voimaa johonkin suuntaan, kykyä olla elämän sykkeessä mukana ja elää todeksi omaa tarkoitustaan itselle tärkeiden asioiden parissa.

Ihmiset voimaantuvat, kun he sisäistävät, että muutos on heistä itsestään kiinni.

Mitä intohimon toteutumiseen vaaditaan?
– Elämäntapana intohimoon vaaditaan heittäytymistä ja riskien ottamista. Siihen vaaditaan myös rohkeutta ja rehellisyyttä. Itsetuntemuksen kehittäminen on tärkeää. Mitä paremmin ihminen tuntee itseään, sitä tarkemmin hän tunnistaa, mikä on itselle totta ja tärkeää.

Mitä tulee intohimon jälkeen?
– Jos ihmisellä on selkeä kutsumus ja elämisen paloa, parhaimmillaan intohimo loppuu kuolemaan.

Onko intohimo eräänlainen flow-tila?
– Kyllä, parhaimmillaan intohimo tuo flow-tilan, joka on heittäytymistä ja täydellistä keskittymistä.

Löytyykö ratkaisu ongelmaan ihmisen sisäpuolelta vai ulkopuolelta?
– En kauheasti yleistäisi tätä asiaa. Kyllä ihminen voi ihan itsekseen jonkin kokemuksen seurauksena tai vaikkapa lukemalla jotain avartavaa saada välineitä elämänsä muuttamiseen. Moni havahtuu itse hankalaan tilanteeseensa ja löytää asioita miettimällä ratkaisuja tilanteeseensa. Onneksi opettajia löytyy myös ja ulkopuolista apua.

Miten mentaalivalmentaja viettää vapaa-aikaansa?
– Katsomalla Netflixiä, nauttimalla hyvää ruokaa, ulkoilemalla koiran kanssa, viettämällä aikaa ystävien kanssa, kulkemalla metsässä, harrastamalla tankotanssia ja shoppailemalla. Olen ihminen ihmisten joukossa.

Something really good will come out of all this - Minna Marsh Klikkaa ja Twiittaa

Minnan sivut löytyvät täältä: Minna Marsh