Aleksi Litovaara on mindfulness ohjaaja ja kuvaa itseään osuvasti myös onnistumisten asiantuntijaksi sekä taitojenkasvattamisasiantuntijaksi. Hänellä on takanaan myös mittava kansainvälinen ura lumilautailun saralla. Aleksin ensimmäinen kosketus psyykkisiin harjoituksiin tapahtui jo 13-vuotiaana oman äitinsä ohjaamana. Hän opetti Aleksille muun muassa mielikuvaharjoittelua sekä tunneankkurointia ja näin avasi mielen potentiaalin saloja.

– Mindfulness tuli kuvioihin erittäin stressaavan elämäntilanteen ohessa. Opit harjoittamiseen tuli jälleen perheeltä. En varmaan muuten olisi lähtenyt niin nopeasti mindfulnessin pariin. Se olisi ollut liian eksoottisen kuuloista.

Mindfulness on tiedostavaa ja hyväksyvää läsnäoloa.

Miten mindfulness syntyi?
– Juuret yltävät pari tuhatta vuotta taaksepäin, joista Jon Kabat-Zinn (Jon Kabat-Zinn) yhdisteli erilaisia meditointi- ja joogaharjoituksia kahdeksan viikkoiseksi mindfulness-kurssiksi (MBSR – mindfulness based stress reduction). Kurssistaan hän haki sairaalamaailmaan apuvälinettä kivunhoitoon ja stressinhallinnan.

– Kivun henkilökohtainen kokemus voi vaihdella laidasta laitaan ja mindfulness-menetelmällä kohdataan kipu niin että ei ole kivun poismenemisen tavoitetta. Se voi tosin olla harjoituksen lopputulos. Yritys muuttaa sen hetkistä kokemusta toiseksi ei ole mindfulnessin tarkoitus. Mindfulness auttaa kivun tutkimista hyväksynnän kautta; miltä se tuntuu? Löytyykö siitä erilaisia aaltoiluja?

– Kivun tuntemuksen pehmittyminen ei ole välttämätöntä. Se ei ole epäonnistunut mindfulness-harjoitus vaan sen hetkinen kokemus. Huomion ja hengityksen kohdistaminen tiettyyn kehon kohtaan saa myös verenkierron paranemaan ja se tuo enemmän happea kyseiseen kohtaan. Tulee paremmin tietoiseksi olemassa olevista jännityksistä, että esimerkiksi vastustaa kipua ja se taas voi tuottaa kivunlievitystä.

– Ihmisillä on välttämisreaktioita kipua kohtaan. On aivan ok, että tietoisesti seurataan jotain muuta asiaa. Tällöin se ei ole pakoa, vaan tietoinen valinta, koska ei ole tarkoitus olla 24/7 läsnä kipukokemuksen kanssa. Voidaan aivan hyvin tutkia mitä muuta tämän hetken kokemuksessa on kuin kipu?

– Mindfulness-harjoituksessa lähdetään olemaan läsnä jonkin aistin kautta ja kun ajatukset harhailee muualle niin palataan takaisin huomioitavaan kohteeseen. Ei arvoteta mitään vaan pyritään mahdollisimman neutraaliin havaintoon. Mindfulness on kuin valokeila, joka valaisee erilaisia asioita. Muodollisessa harjoituksessa ollaan paikallaan ja tällöin on tarkoituksen mukaista, että sitoudutaan tähän paikoillaan olemiseen. Muodollinen harjoitus on myös tahdonvoiman harjoitus, jolloin kehossa ilmenevät kutinat ja kolotukset otetaan vastaan ilman reagointia. Myötätuntoinen, salliva ja hyväksyvä asenne on harjoituksessa oleellista. Mindfulness-harjoitus ei ole suorittamista.

-Mindfulnessin popularisoituminen on tuonut siihen uusia harjoituksia, joissa osassa saattaa olla elementtejä mielikuvaharjoitteista sekä aktiivisen tekemisen osioita. Nämä ovat yleensä työelämäsovelluksia, joissa haetaan pikemminkin palautumista, rentoutumista, vuorovaikutustaitoja sekä stressinhallintaa. Nämäkin ovat hyviä harjoituksia, kunhan harjoittaminen ei mene suorittamiseksi.

”Mielestäni mindfulnessin harjoittamisessa tulisi säilyttää jonkinlainen arkirealismi. Se on tapa asennoitua elämään”. -Aleksi Litovaara

Miten mindfulness eroaa meditaatiosta?
– Meditaatio on harjoitus, joka vahvistaa mindfulness kykyjä. Toiset tekevät jyrkän eron meditaation ja mindfulnessin välille, mutta minulle ne ovat pitkälti samoja asioita. Mindfulness on kattotermi tai sateenvarjo läsnäolon eri ulottuvuuksille kun taas meditaatio on harjoitus, joka vahvistaa mindfulness-taitoja.

Mitä eroa on mielen tyhjentämisellä ja sen tarkkailemisella?
– Mielen tyhjentämisessä on tietty päämäärä ja tarkkailu on neutraalia. Tarkkailemisessa ei pyritä vaikuttamaan mielen sisältöön.

Mihin mielen tyhjentämisellä pyritään?
– Mielenrauhaan. Minulle mielen tyhjentäminen ei ole kiinnostava tavoite vaan se, miten pystyn toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevien olosuhteiden kanssa – joskus siis täyden, joskus tyhjän mielen kanssa. Tähän taas mindfulness on hyvä työkalu.

Mitä eroa on mindfulnessilla ja NLP:llä?
-Mindfulness-harjoituksessa mielikuva voidaan ottaa avuksi muistista ja havainnoida sitä ja palata samalla tuntemaan kehoa ja hengitystä. NLP:ssä saatetaan assosioitua tiettyyn tilanteeseen ja muuttaa sekä rakentaa sen hetkistä kokemusta erilaiseksi jollain tavalla. Yleensä ollaan joko menneisyyden tai tulevaisuuden tilanteessa. NLP:stä saattaa myös olla valtavasti hyötyä, se vain on erilainen työkalu.

Onko mindfulness paluuta omalle alkulähteelle tai sen tutkimista?
– Tuo on kauniisti ilmaistu! Sanoittaisin asian niin, että se on itseensä tutustumista ja itsensä kuuntelua.

Voiko mindfulness olla vaarallista?
– Aina on hyvä tiedostaa oma elämäntilanne, oma jaksaminen sekä mahdolliset mielen sairaudet. Oikein käytettynä mindfulness ei ole vaarallista. Meditoidessa voi ilmentyä erilaisia hankaliakin tuntemuksia, jolloin kannattaa olla jonkin asiantuntijan ohjauksessa. Mindfulness on työkalu ja sitä voidaan käyttää monin eri tavoilla. Kielteiset asiat eivät välttämättä ole työkalun syytä jos sitä vaikka käytetään huonolla hetkellä tai asiat ovat vain menneet pois raiteiltaan. Mindfulness-harjoittamiseen voi suhtautua kuten kuntosaliharjoittamiseen; harjoittamismäärä, muoto ja tyyli tulisi aina suhteuttaa oman tilanteen mukaan.

Ohjataanko meitä ulkoapäin niin paljon, että on vaikeaa olla itsensä kanssa?
-Voi olla ja sitten on ristiriita ja itsevertaus siihen, mitä tulisi olla. Mindfulness-harjoituksen kontekstissa pyritään olemaan vertaamatta ja arvostelematta. Tämä asennoituminen voi auttaa meitä kohtaamaan elämän rennommin, koska saatamme luoda itsellemme aika paljon ulkopuolisia paineita. Mindfulness on itsensä hyväksymistä, joka ei poissulje intohimoja ja itsensä kehittämistä. Mielestäni mindfulness on tukeva perusta, jolta voi ponnistaa kohti omia tavoitteita. Se auttaa luomaan vireystilaa, jolla voi lähteä saavuttamaan tavoitteitaan. Vireystilan, joka mahdollistaa ilman pakottamista.

Miten itse määrität seuraavat käsitteet: tietoisuus, mieli ja ego?
– Tietoisuus on tarkkailija, se, joka on tietoinen. Tarkkailija on aito minä. Mieli on se osa, mitä tarkkailija voi havainnoida. Mielellä on omat rakenteet ja ajatusketjunsa, joista se rakentuu. Ego on taas näkökulma tai suhtautumistapa itseensä, oman puolensa pitämistä.

Onko mindfulnessissa valaistumisen elementtiä tai jotakin lopullista tavoitetta?
– En välttämättä yhdistäisi tätä asiaa mindfulness-harjoitukseen, koska se on aina uudestaan ja uudestaan tälle hetkelle avautumista. Laajemmalta perspektiiviltä mindfulness- ja meditaatio-harjoitukset vievät tiettyyn suuntaan missä tietyt taidot vahvistuvat. Oletuksena voi olla, että tämä on prosessi. Kukaan ei harjoittaisi mindfulnessia pelkästään sen takia, että olisi vain läsnä ilman mitään hyötyä – varsinkaan koska välillä se tuntuu kurjalta. Koko elämän mittaisena prosessina se (valaistuminen) voi motivoida ihmisiä jatkamaan harjoittamista. Sitä ei kuitenkaan tulisi lähteä tavoittelemaan. Mielestäni mindfulnessin harjoittamisessa tulisi säilyttää jonkinlainen arkirealismi. Se on tapa asennoitua elämään.

”Ei tarvitse tykätä harjoittamisesta kunhan teet sen” –Kabat-Zinn

Mistä elementeistä flow–tila mielestäsi koostuu?
– Kiinnostus, mielenkiinto sekä intohimo tekemistä kohtaan. Onnistuminen oman suorituskyvyn äärirajoilla. Halu ja heittäytyminen sekä kokemus onnistumisesta.

Löytyvätkö ratkaisut ongelmiin samalta tasolta kuin millä ne ovat syntyneetkin? Sisältääkö ongelma myös siis ratkaisun vai tuleeko ratkaisu jostain muualta?
– Minfulnessin näkökulmasta, jos oman persoonan, egon tai jonkin tunteen kokee ongelmaksi niin saattaa olla, että meditoidessa tapahtuu jotakin, jolloin ongelma ei ole enää ongelma. On myös määrittelykysymys, mikä on se taso, jolla ongelma syntyy ja millä ratkaisu tapahtuu. Tämä on myös pitkälti suhtautumiskysymys, johon asenne ja motivaatio vaikuttavat. Mahdollisuuksien mindset.

Vapaa-ajallaan entinen lumilautailija-ammattilainen harrastaa tietysti lautailua sen eri muodoissa: rullalautailua, surffaamista sekä suppailua. Myös tanssi ja karaoke ovat perheen ohella lähellä sydäntä.

Love what you do, do what you love - Aleksi Litovaara Klikkaa ja Twiittaa

Aleksin kotisivut löytyvät täältä: Aleksi Litovaara

MINDFULNESS TYÖPÄIVÄ -VERKKOKURSSI JA MOBIILISOVELLUS

Lähde mukaan Mindfulness työpäivä -verkkokurssille ja tuo paras itsesi ja potentiaalisi työpaikalle!

Mindfulness työpäivä-verkkokurssi

MINDFULNESS-VERKKOKURSSI JA MOBIILISOVELLUS – 8 VIIKKOA

Nyt sinulla on mahdollisuus käydä 8 viikon mindfulness-verkkokurssi tai mobiilisovellus omassa rauhassa, missä ja milloin haluat!

8 viikon mindfulness-verkkokurssi

Lisää tietoisuustaidoista: Tietoisuustaito